Tänään on toukokuun 17. päivä. Normipäivä. Oikeastaan ensimmäinen kunnon kesäpäivä, noin sään puolesta. Ja tässä istun sisällä, 2-vee poika toisessa kädessä kiinni kun kirjoitan. Tarkoitus on kohta laittaa ruokaa ja sitten lähteä ulos, jos sää sen vielä myöhemmin sallii. Sitten luetaan, nukutetaan ja sitten koittaa oma aika.

Tarkoitus on kirjoittaa tähän mitä tulevana vuonna tapahtuu. Haluan tietää miten tästä kasvan- vai kasvanko ollenkaan. The persistence of time - se jotenkin painaa päälle. Tänä vuonna mittari näyttää 37. Herran jestas.. niin lähellä sitä lukua. Haluan tietää itsestäni enemmän. Empower myself. Niin- tänne ei ilmesty mitään hienoa tekstiä. En käy kielioppia Kielitoimiston sanakirjan kanssa läpi. Olen kielipuoli muutenkin, se on totuus. Joskus suomea, joskus englantia- joskus kaikki ihan sekasin.

Monesti on tuntunut, että on itse ihan unohduksissa. Ettei enää edes muista mistä piti, mikä rentoutti. Miksi en ennen nukkunut monen tunnin päikkäreitä samalla gustolla kuin nyt? En niitä tarvinnut. Mitä sitten tein kaiket päivät? Kudoin, juu, mutta sen muun ajan. Haluan muistaa tämän vuoden vähän paremmin. Ja täältä ajattelin aloittaa.

Sanoin ja kuvin. Screenshotein ja linkein. Onward, ho! (Not THAT ho.)